I L O S A A R I ROCK 2015

Silloin kun oli hellettä kokonainen viikonloppu koristeluna parilla isolla sadekuurolla, nukuttiin teltassa neljä yötä ensimmäistä kertaa vuosiin, tanssittiin ja huudettiin äänihuulet lähestulkoon rikki niin, ettei ääni enää kulkenut. Itkettiin niiden koskettavien biisien muistoille sekä mentiin täysin sanattomaksi siitä miten musiikki vaikuttaa niin kuin se meihin voi vain vaikuttaa. Tanssittiin yön pieninä tunteina hitaita juustodiscossa & perjantai yönä festarialueen ulkopuolella oli ehkä parhaimmat reivit rakkaiden ihmisten ympärillä. Katseltiin ilotulituksia teltan sisältä laulaen samalla Placebon tahdissa & syötiin mitä upeampia vegesafkoja festari kojusta. Uudet tuoksut & maut kotiintuotuna. Niin monen monta uutta kokemusta rikkaampana.

Nää oli mun ensimmäiset oikeat festarit - ja oikealla meinaan siis sitä, että yövytään teltassa & eletään koko viikonloppu siellä festari alueella.
Ja voi äiti kun se ilosaarirock meitä kohtelikin hyvin!

Kokosin tähän myös parhaat vedot niiltä artisteilta, keitä kävin festareilla katsastamassa - ehkä joku löytää jotain uutta kuunneltavaa samalla.

 

Erikoismaininnan kuitenkin tahdon antaaa viimeisen kuvan herralle - itse nerolle. 

Samuli Putro Joensuun sinfoniaorkesterin säestämänä.. 

En tiedä mitä muuta sanoa, kun että olen helvetin onnellinen siitä, että kuulin & näin sen mitä näin & kuulin. 

Lähes jokainen kappale itketti jo pelkästään sillä runollisuudellansa, 

mutta että kun lähes jokaiselle kappaleelle löytyy merkitys tästä lyhyestä elämästä. 

Toivottavasti muutkin pääsevät näkemään sen, mitä me näimme. 

Ehdottomasti viikonlopun mieleenpainuvin.

Loppusummana voin siis ilokseni kertoa, että on ne festarit sitä ihmisen parasta aikaaa. & että PMMP on kuulemma ensi vuoden lauantaina toisiksi viimeinen esiintyjä - kuulostaa yhteenlaskettuna siltä, että ensivuonna otetaan uusi kierros!  

Oliks teistä kukaan paikalla? Mikä jäi päällimäisenä mieleen?

SE T U L E E TAAS

TUBECON 2015 

"On suurin koskaan Pohjoismaissa järjestetty YouTube-yhteisön livetapahtuma, jota on vaikea asettaa mihinkään tiettyyn muottiin. Se on konsertti, festarit, messut, torimiitit, kaikki yhtä aikaa ja yhden katon alla. Se on tubettajien puuhamaa, jonka ohjelmassa on mm. räjähtävä liveshow, meet&greettejä, eri genrejen paneeleita, kilpailuja, livepelaamista, hulluja haasteita sekä aikuisparkki, johon voi jättää aikuisensa turvallisesti tapahtuman ajaksi. "

Näin videoita tekevänä henkilönä multa kysytään tätä kysymystä aika usein "oletko tulossa tubeconiin?" - Vastaus on KYLLÄ & niin on moni muukin! 

Itse en tosin ole siellä koko iltaa viettämässä, sillä FLOW -festivaalit ovat samaisena viikonloppuna, ja ikävä kyllä menevät aika paljon enemmän edelle aikatauluissaan. 

Mutta minun katsojilleni tiedoksi, ketkä tätä blogia lukevat, niin mulla on kyseisessä tapahtumassa yksi paneeli, josta en viellä tiedä tarkkaa aikaa, mutta kuulemma sijoittuu klo 17:00 paikkeille. Ilmoitan kyllä viellä videoitse varmasti asiasta lisää!

Toivottavasti siis minä & sinä näemme tubeconissa. 

Liput sekä muut tiedot tapahtumasta löydät TÄÄLTÄ!

TORIMUMMO H U U T A A "TÄÄLTÄ SILAKKAA"

Viime viikon helteet sai meikäläisenkin fiilistelemään liikkeelle lähtemistä. Torstaina mulla alkoi se kauan kaivattu  ke sä lo ma, & tottakai ensimmäisenä tuli hinku lähteä johonkin. Kuuntelin yllä olevaa biisiä & kohta me oltiinkin jo lähdössä vietämään helteentäyteistä iltapäivää Suomenlinnaan.

Tai noh.. Eihän siellä Suomenlinnassa mikään helle ollut. Voisi jopa sanoa, että kylmähän siellä oli vilakan merituulen takia.



Musta on uskomattoman siistiä, että sä voit matkustaa HSL:n kortilla johonkin näin erillaiseen paikkaan, mitä helsingin keskusta itsessään on. Fiilisteltiin tuon toisen puoliskon kanssa sitä, etä miten erilainen fiilis sitä voikaan tulla. Ihan kuin olis matkannut jonnekkin syvemmälle suomeen, vaikka pysytelläänkin tiiviisti ihan Helsingin ytimen kyljessä noin 15 minuutin laivamatkan päässä.

Sekin on kyllä niin makeeta, että voi päästä merelle hetkeksi paatille hengailemaan esimerkiksi auringonlaskun aikaan. Ja sitä muuten me kumpikin suositellaan täydestä sydämestä. On muuten mieletön kokemus!



Suomenlinnassahan on näitä makeita "luolia" , joissa oon viimeksi käynyt ehkä 5 -vuotiaana.
Nooh, voitte vaan kuvitella kuinka innoissaan tää 21 -vuotias neitonen oli nyt niistä luolista. Ihan kuin joulu olis tullut tähän mieleen puolisen vuotta etuajassa.

En tiedä onko mulla joku hyvä onni näiden spottien kanssa, mutta pakko myöntää, että taidan olla ainakin jokasessa paikassa oikeeseen aikaan. Vähän vettä hiekkaisella lattialla, upee valospotti ja pimeät luolat. Mitä ootte ite mieltä? Mä fiilistelen niin paljon näitä kahta kuvaa!



Vaikka makeet kukkasia tursuavat nurmikukkulat oli siisteintä vähään aikaan (oon siis itse käynyt viimeksi suomenlinnassa vuosi sitten). Niin äiti auringon lähtiessä laskuunsa alkoi sortseissa tulla aika vilakka, joten alettiin valumaan lautalle päin viidentunnin kävelyretken jälkeen. Ja huhhuh kun päästiin lautalle!!

Auringonlasku mereltä, suomenlinnan lautalta katsottuna, ihanien häistä humaltuneiden ihmisten keskellä = voi äiti mikä onnellisuus fiilis mut sillon valtas!


Mä oon niin niitä auringonlasku ihmisiä! Tiedättekö niitä ketkä saa siitä niin paljon voimautusta. Ylipäätään luonto on niin voimauttava kokonaisuutenaan, ja mua harmittaa todella paljon, että oon tajunnut sen vasta viimeisen puolenvuoden aikana. Onneksi on vielä aikaa nauttia siitä mielinmäärin.

Kuitenkin tähän meidän pieneen irtiottoon lisäten. Aivan varmasti palataan useesti vielä tänä kesänä Suomenlinnaan vähintään sen yhen picnikin muodossa isomman kokoonpanon kera, jossei muuten. Suosittelen kaikille ihan todella lämpimästi tutustumaan ketkä ette ole koskaan käyneet!

Onko teillä suunnitelmissa käydä kesällä pyörähtämässä Suomenlinnassa?

V A P I A N O

Kännykät narikkaan vierekkäin pöydälle treffailun ajaksi, hyvää ruokaa, kylmää juomaa ja kaunis lämmin kesäilta. Tässä ainekset onnistuneille parituntisille treffeille.

Ollaan ystäväni Kikin kanssa just niitä ihmisiä, jotka eivät jaksa katsella toista nenäkiinni puhelimessa, tai saatika sitten itse olla se kännykkään tuijottelija. Ja varsinkaan kun ei oltu nähty moneen kuukauteen, niin ei kyllä tahdottu todellakaan vilkaistakaan puhelimeen päin pariintuntiin. Suosittelen kokeilemaan tätä kikkaa puhelinriippuvaisen ystävän kanssa. Tietysti niin, että kumpikin siihen suostuu! 



Istuttiin tuossa viikko takaperin siis iltaa Vapianon upeella terassilla lämpimän kesäillan kunniaksi.
Itse ei tuu kauheesti helsingin keskustassa hengailtua tolleen terassi meiningeissä, niin tää oli tosi ok vaihtelua katsella kiireisiä ihmisiä kun itsellään ei ollut mihinkään kiire. Ja kun kylmä yllätti, niin vapianosta saa ympärilleen noita vilttejä lämmittämään, ettei kenellekkään tule kylmä ainakaan.

Istuskeltiin siinä sitten muutama tunntinen puhuen viimeisien kuukausien tapahtumista. Paljon on kyllä tapahtunut lyhyessä ajassa, mutta siitähän aidon ystävän tunnistaa, että vaikka oltaisiin vuosiakin erossa, niin pystytään aina jatkamaan siitä mihin viimeksi jäätiin.  

Mitä te tykkäätte tuosta Vapianon terassista? Ootteko käyneet?